Yhteishaku ja uusi elämänvaihe

Tässä postauksessa kerron vähän uudesta opiskelupaikastani ja tulevasta elämästäni seuraavina vuosina. Olen siis ensi syksyllä muuttamassa Kuopioon, johon lähden opiskelemaan tanssia! Olen niin innoissani ja ilahtunut siitä, että saan jatkaa uraani tanssin alalla! Minusta tulee vihdoin tanssinopettaja ja yksi pitkäaikaisimmista unelmistani on pian toteutumassa. Jo Kuopion pääsykokeissa tiesin, että sinne haluan jäädä. Kaikki opettajat ja ihmiset olivat niin ihania ja vastaanottavaisia, että jakaisin heidän kanssaan mielelläni seuraavat neljä vuotta. Pääsykokeet olivat siis kolmipäiväiset ja viimeisen päivän osallistujista vain puolet pääsi opiskelemaan. Olin siis tuloksista hieman yllättynyt, mutta kiitollinen.

Vaikka tanssi on minulle sydämeni ykkösasia, päätös ei ollut itsestäänselvyys. Mietin koko lukioajan pitkään lääkiksen ja tanssin välillä, mutta tanssi vei sydämeni - onneksi. Vaikka hain myös lääkikseen, en juurikaan lukenut pääsykokeisiin tai yrittänyt parastani, sillä olin jo tehnyt päätökseni. Tällä hetkellä minulle olisi kaikkein parasta pysytellä hetken aikaa erossa oppikirjoista ja suorittamisesta, ja keskittyä itseni etsimiseen, mieluiten tanssin kautta. Myös opettaminen ja auttaminen ovat lähellä sydäntäni, joten päätös tuntuu oikealta. Voi olla, että päätän vielä joskus suorittaa myös lääkiksen, mutta tällä hetkellä tarvitsen jotain ihan muuta. Luulen, että keväällä ilman suorittamista eläminen tuntui niin pelottavalta, etten vielä uskaltanut avata silmiäni kunnnolla muille vaihtoehdoille, mutta nyt olen varma, että tein oikean päätöksen.

Tässä elämänvaiheessa on mielestäni todella tärkeää kuunnella sydäntään ja omaa sisäistä ääntään. Tiedän, että minulla olisi ehkä ollut mahdollisuus päästä lääkikseen ja moni läheiseni olisi halunnut minun menevän sinne, mutta se ei ole sitä, mitä ainakaan tällä hetkellä itse haluan. Jollekin toiselle lääkis varmasti onkin pitkäaikainen ja suuri unelma, mutta minulla olisi tällä hetkellä varmasti paljon enemmän annettavaa luovalle tanssialalle. On tärkeää seurata omaa intohimoaan ja sitä, mikä tuntuu oikealta juuri sillä hetkellä. Se vaatii rohkeutta, mutta on tärkeää oppia kuuntelemaan itseään ja omia tarpeitaan. Tiedän myös, etten olisi edes jaksanut lääkistä rankkojen lukiovuosien jälkeen, ja olen aika varma, että sinne menemisestä olisi seurannut loppuunpalaminen. Tanssiin tunnen muutenkin suurempaa kutsumusta kuin koskaan aikaisemmin ja tanssin opiskelu on kuitenkin niin erilaista kuin lukeminen, jotain, mitä kaipaan todella paljon. Muutos on tavallaan aina niin haikeaa, mutta kuitenkin ihanan vapauttavaa! Tulen aina muistamaan lukioaikaa ja elämässäni olleita ihmisiä lämmöllä, mutta tällä hetkellä tulevaisuus tuntuu kiehtovalta ja jännittävältä, mahdollisuuksia täynnä olevalta paikalta, johon tunnen suurta paloa.

Luulen, että liian moni lukiosta valmistunut tekee valintansa miellyttääkseen toisia tai vaikka pelkän palkkatason perusteella, mikä on surullista. Joskus unohtuu, että tärkeintä on kuitenkin olla onnellinen ja saada tehdä jotain, mikä tuntuu omalta ja mihin jaksaa laittaa aikaa ja energiaa. Koko maailmaa ei tarvitse eikä voikaan muuttaa kerralla eikä todellakaan oman hyvinvointinsa kustannuksella. Minulla on taipumus elää toisten tarpeiden kautta ja tavallaan oman itseni ulkopuolella, ja haluni tehdä ja saavuttaa jotain merkittävää on aina ollut suuri. Nyt on kuitenkin aika vaihtaa suuntaa suorittamisesta hyvinvointiin ja uuden luomiseen. Olen varma, että tästä alkaa aivan uudenlainen, upea matka, jonka aikana tulen varmasti kehittymään sekä tanssijana että ihmisenä - toivottavasti niin paljon kuin vain mahdollista! <3

Päätöksessäni suurena apuna olivat ihanat tanssinopettajani, jotka kannustivat minua tavoittelemaan unelmaani. Kiitos etenkin Kristinalle, jonka intohimo tanssiin ja opettamiseen on inspiroinut minua valtavasti. Myös tanssilinjan opettajani Mervi on auttanut minua todella paljon matkallani tanssijana ja olen hänestä todella kiitollinen. Viime vuosina myös Suvi ja Jenny ovat olleet tärkeä tuki päätökselleni. Olen kiitollinen myös kaikille Elementin tanssijoille ja opettajille, jotka ovat kaikki omalla tavallaan saaneet minut uskomaan unelmaani ja siihen, että voisin joskus tehdä tanssista ammatin, ja joilta olen saanut avaimia itseni kehittämiseen. En olisi koskaan uskonut, että nämä ovet avautuisivat minulle vielä, mutta kaikella on aikansa ja tarkoituksensa. Olen ihan varma, että tämä tie vie kauas ja kohti unelmia. Nyt tuntuu siltä, että on aika jatkaa matkaa ja elää ihan omanlaista elämää. Ihanaa - en malta odottaa ensi vuotta!

Uskaltakaa kokeilla omia siipiänne, seuratkaa sydäntänne, kuunnelkaa sisäistä ääntänne ja olkaa rohkeita - jokainen löytää ihan varmasti oman paikkansa maailmasta!

- Marika