perjantai 22. joulukuuta 2017

Scars

Olette varmaan nähneet paljon kuvia tämän vuoden soolostani. Tässä postauksessa ajattelin kertoa sooloni taustasta ja merkityksestä, sillä kuten olette ehkä huomanneet, siihen sisältyy paljon minua ja omia kokemuksiani. Sooloni nimi on siis Scars, mikä tarkoittaa arpia. Nämä arvet, joista koreografiassani kerron, eivät kuitenkaan ole fyysisiä, vaan psyykkisiä. Koko soolon tapahtumat kuvaavat mielensisäistä tapahtumasarjaa siitä, minkälaista on olla ihminen - etsiä identiteettiä, kaatua ja nousta sitten taas ylös, aivan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Joskus kuitenkin sattuu ja vaikka sen voisi kuinka peittää, siitä jää ikuiset arvet. Se kuuluu kuitenkin elämään ja on osa sitä prosessia, jonka avulla etsimme itseämme ja sitä, minkälaisia haluamme olla ja mitä toivomme elämältä. Minulle oli yllättävän helppoa tehdä tätä sooloa, sillä sisällytin siihen monenlaisia asioita - tunnetiloja, improvisaatiota ja omia kokemuksia. Tein soolosta myös tanssidiplomin ja sain siitä todella hyvät arvostelut.



Sooloni alkaa taaempaa pienestä möykystä ja päättyy samaan asentoon, mutta lähemmäksi yleisöä. Tämä kuvaa sitä prosessia, mikä sisällämme tapahtuu. Kukaan ei ehkä näe sitä, kukaan ei ehkä välitä, mutta siinä pienessä hetkessä koko oma maailmamme voi kuitenkin muuttua. Soolossani on paljon kaatumista, nousemista ylös, kipua ja etsimistä. Nämä kaikki liittyvät elämään niin tiukasti, että minun oli sisällytettävä niitä paljon myös koreografiaani. Olemme koko ajan etsimässä jotain - haluamme tietää uutta maailmasta, toisista ja ennen kaikkea itsestämme. Toisaalta odotamme itseltämme usein äärettömän paljon ja kun emme kykene täyttämään näitä odotuksia, kaadumme ja satutamme itsemme. Ylös on kuitenkin noustava omin voimin, sillä kukaan ei välttämättä edes näe, että sattuu, että on epäonnistunut ja että haluaisi saada toisen mahdollisuuden yrittää.

Sooloni on siis hyvin henkilökohtainen. Jokainen voi kuitenkin sisällyttää sen sanoman oman elämäänsä. Aina on noustava ylös ja yritettävä uudelleen, vaikka sisimmässä olisikin mielensisäinen myrsky täynnä onnea ja pettymyksiä ja kaikkea siltä väliltä. Niin, koskaan ei saa luovuttaa, koska huomenna on uusi päivä. Me olemme kaikki kulkeneet pitkän matkan ja meistä on tullut sellaisia yksilöitä, joilla on kaikilla oma tahto, haaveita, odotuksia, toiveita ja arvoja. Kukaan ei ole toisen kanssa samanlainen, minkä vuoksi myös kaikki se, mitä tunnemme ja koemme sisällämme, voi olla hyvinkin erilaista. Jos kuitenkin pysähdymme hetkeksi miettimään, niin jokainen on aivan äärettömän ainutlaatuinen ja hyvä sellaisena kuin on. Minä en ainakaan ole itse koskaan tavannut ketään, jota olisin halunnut mennä muuttamaan. Kun opimme tuntemaan ympärillämme olevat ihmiset, heistä tulee esille paljon sellaista uutta ja ihmeellistä, jota emme olisi koskaan voineet edes kuvitella.

 

Lopulta, koko pitkän elämämme ajan etsimme vain identiteettiämme ja kun löydämme sen, yritämme rakentaa siitä yhä uudelleen ja uudelleen arvojemme ja haaveidemme mukaisen. Kulutamme itsemme loppuun vain sen vuoksi, että emme hyväksy itseämme. Itse myönnän, että olen käyttänyt ihan liikaa aikaa siihen, että olen pohtinut, minkälainen minun tulisi olla ollakseni hyväksytty ja tarpeeksi hyvä itselleni - tarpeeksi kaunis, taitava ja rakastettu. Mutta mitä sillä on merkitystä? Kuten sanotaan, kauneus on katsojan silmissä. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita, piirteitä ja taitoja. Ja jokaisella on jotain annettavaa - aivan varmasti. Jokainen kulkee omaa polkuaan, kohtaa omia vastoinkäymisiään ja kehittyy ihmisenä. Toiset kokevat enemmän, toiset vähemmän, mutta sillä ei tulisi olla mitään merkitystä, kun arvioimme toisia. Me emme nimittäin itse voi mitään sille, mitä elämä meille tuo emmekä tiedä puoliakaan siitä, mitä toinen on ehkä joutunut kokemaan. Mutta voimme yrittää parhaamme, voimme pysytellä pinnalla ja muuttaa huomisen. On surullista, että jokaisen vastoinkäymisen jälkeen niin moni on heti muuttamassa itseään. 

Luettuasi tämän, kävele peilin eteen ja katso itseäsi silmiin. Katso niin syvälle, että näet itsestäsi kaikein. Mieti sitten, mitä haluaisit muuttaa, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus. Saatat huomata, että jokaisella piirteelläsi on joku tarina ja ne tekevät sinusta sinut. Ethän haluaisi poistaa yhtäkään tarinaa, joka sisälläsi asuu? Et yhtäkään kokemusta? Ne ovat juuri niitä, jotka ovat tehneet sinusta ihmisen, jolla on mahdollisuus rakastaa, unohtaa ja muuttaa maailmaa jokaisesta myrskystä huolimatta. Jokainen liikkuu eteenpäin kohti omia tavoitteitaan, vaikkei kukaan näkisi tai välittäisi kuinka paljon vaivaa sen eteen täytyy nähdä. Sinä kuitenkin näet. Älä koskaan unohda sitä. Lopulta, tällä soolollani haluan sanoa, että juuri sinä olet ainutlaatuinen ja tärkeä kaikesta siitä huolimatta, mitä omassa myrskyssäsi tapahtuu. Olet kulkenut oman matkasi ja olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Ihanaa, rentouttavaa ja toiveikasta joulun aikaa kaikille!

- Marika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti