Kesäloma!

Aivan ensiksi, ihanaa kesälomaa kaikille! Tämä kevät on mennyt aivan hurjaa vauhtia ja kiirettäkin on ollut aika paljon, minkä vuoksi en ole myöskään ehtinyt pitkään aikaan kirjoittaa tänne mitään. Minulla on tosiaan vielä yksi vuosi lukiota jäljellä ja minua pelottaa jo nyt, kuinka tulen selviämään viimeisestä vuodesta kirjoituksien, pääsykokeiden ja muiden haasteiden parissa. Eilen esitin sooloni koko koululle, mikä oli todella jännittävää ja rohkeaa, ja muutenkin viimeiset viikot ovat olleet raskaat kisojen ja kokeiden parissa. Olin koulun jälkeen todella väsynyt, kun kaikki asiat oli lopulta hoidettu. Toisaalta vaikka viime vuosi oli äärettömän rankka ja kiireinen, siihen mahtui myös todella paljon hyviä hetkiä ja muistoja, joita en tule koskaan unohtamaan. Erityskiitos kuuluu Elementille, jossa olen viettänyt lähes jokaisen iltani tanssien aivan upeiden ihmisten kanssa. Ilman tanssin antamaa iloa ja voimaa tästä vuodesta ei olisi tullut mitään.

Lukuisten tanssikilpailujen ja -katselmusten ohella kevääseeni kuului siis myös ensimmäiset kirjoitukset. Aluksi olin pettynyt, sillä en aivan yltänyt tavoitteisiini ja etenkin englannin arvosana jäi ärsyttämään, sillä se jäi pisteen vajaaksi eximiasta. Toisaalta voin uusia sen sitten keväällä. Terveystiedosta tuli kuitenkin laudatur ja ranskasta eximia. Olen aina pyrkinyt tietynlaiseen täydellisyyteen ja minun on usein lähes mahdotonta riittää itselleni. Välillä on tosi vaikeaa hyväksyä omaa tasoa koulussa ja etenkin tanssissa, vaikka tiedän, että olen kehittynyt todella paljon ja tulen jatkuvasti kehittymään lisää. En ymmärrä, miksi omia saavutuksia on niin vaikea arvostaa. Usein sellaisessa maailmassa, jossa odotukset ylittävät suorituskyvyn, mikään ei enää oikein tunnu miltään. On vaikeaa olla ylpeä itsestään, jos tietää pystyvänsä parempaan.

Tuntuu oudolta, että kesä ja loma alkaa, kun on koko vuoden noudattanut minuuttiaikataulua, eikä ole ehtinyt yhtään jäädä pohtimaan elämää tai tulevaisuutta. Tavallaan kiire myös peittää alleen paljon sellaista, mitä ei yksinkertaisesti uskalla tai halua kohdata. Tietysti myös kesällä on paljon tehtävää, sillä yo-kokeisiin lukeminen ja tanssidiplomin tutkielman tekeminen vie aikaa. Se ei kuitenkaan tunnu samalta kuin arki. Kesällä menen myös tanssileirille ja erilaisille tiiviskursseille. Kaipaan jo nyt tanssia, vaikka loma ei ole vielä kunnolla alkanut! Toivon kuitenkin, että ehdin pitkästä tai todella pitkästä aikaa rentoutua ja tehdä niitä asioita, joita en ole ehtinyt tehdä koko vuonna, kuten kirjoittaa uutta teostani. Olen huomannut, että myös luovuus kärsii kiireessä. Kesällä olisikin tärkeää, että oppisin paremmin hallitsemaan ja sietämään stressiä, sillä minulle tuli äärettömän huono olo esimerkiksi yo-kokeissa, joissa stressilukemat olivat äärimmillään. Myös niistä palautuminen vei oikeasti aikaa.

Haluan myös kannustaa kaikkia etsimään omaa minuuttaan ja kaikkea sitä, mitä elämältä haluaa, sillä omien tavoitteiden tiedostaminen tekee niiden saavuttamisesta paljon helpompaa. En ehkä ole paras esimerkki siitä, miten itseään kannattaa kohdella, mutta epäonnistumisetkin ovat tärkeitä - ilman niitä emme tietäisi omia arvojamme emmekä ehkä osaisi arvostaa kaikkea sitä, jossa onnistumme. Ne tekevät meistä vahvoja ja rohkeampia ja niiden avulla löydämme uusia tapoja toimia ja hyväksyä itsemme. Tänä vuonna etenkin tanssikisoissa olen saanut tehdä hurjasti töitä pettymysten eteen, sillä vaikka kuinka halusin, en sijoittunut soolollani kertaakaan ja välillä se sattui. Toisaalta se sai minut aina myös yrittämään kovemmin ja sen tahdonvoiman avulla myös pystyin parempiin suorituksiin ja kehityin enemmän, - en vain tanssijana, mutta myös ihmisenä. Se on aina tärkeää.

Ihanaa kesän alkua kaikille! Rentoutukaa ja olkaa onnellisia ja ylpeitä kaikesta siitä, mitä olette saavuttaneet ja ennen kaikkea itsestänne!

- Marika