Kesäkuussa olin Helsingin tanssiopistolla nykytanssin viikonloppukurssilla sekä Footlightilla viikon balettikurssilla. Sain kummastakin todella paljon! Balettikurssilla teimme kaksi ihanaa variaatiota ja treenasimme tekniikkaa. Nykytanssikurssilla teimme paljon kehittäviä improvisaatioharjoituksia ja harjoittelimme nykytanssin tekniikkaa. Teimme myös paljon lattiatekniikkaa, mikä oli todella kehittävää. Kesällä on jotenkin niin ihanaa mennä erilaisille kursseille ja vaeltaa yksin Helsingissä auringonpaisteessa. Se tuntuu jotenkin absurdilta ja upealta, ei omalta elämältäni ollenkaan. Tietysti kurssit maksavat aika paljon, mutta toisaalta useiden eri opettajien tunneilta saa paljon irti, sillä jokainen opettaa vähän eri tavalla. Kursseilla tapaa myös uusia ihmisiä ja ne avaavat paljon uusia mahdollisuuksia.
Kesän lopussa olin seurakunnan ja Creative Arts Europen järjestämällä life-leirillä. Tämä oli aivan upea kokemus ja avasi silmäni kaikille niille mahdollisuuksille, joita tanssijalla on. Leirillä tanssitiin noin viisi tuntia päivässä ja siellä oli eri tasoisia pajoja. Me teimme aamulla balettia ja päivällä lyrical jazzin tekniikkaa Julianna Luhtalan kanssa ja iltapäivällä koreografiaa Lara Pilcherin johdolla. Tapasin leirillä paljon upeita ihmisiä ja pääsin esiintymään muutaman kerran. Leirin loppunäytös oli todella huikea, siihen siis koottiin kaikkien pajojen esitykset. Oli hienoa, että leiri oli myös kansainvälinen ja sinne kokoontui ihmisiä Australiasta, Lontoosta ja Kaliforniasta asti, ja myös opetus oli osaksi englanniksi. Leirillä pääsimme kokeilemaan myös muiden opettajien tunteja, kuten Capoieraa sekä Cat Lanen jazz-tuntia. Aika meni siis todella nopeasti, ja vaikka oli kuuma, kaikki jaksoivat treenata. Kerran kävimme myös uimassa. Suosittelen todella lämpimästi leiriä, jossa on oikeasti hyvä yhteishenki ja paljon upeita ihmisiä, koreografeja ja tanssijoita. Voi olla, että menen itsekin ensi vuonna uudestaan!
Tänä vuonna haluaisin kehittyä vielä todella paljon tanssissa, mutta toisaalta minun on myös keskityttävä kouluun ja kirjoituksiin. Tämä vuosi tulee siis ehkä olemaan vielä kiireisempi kuin viime vuosi, jos se on edes mahdollista. On kuitenkin yritettävä parhaansa ja uskottava onnistumisiinsa, niin kaikki menee hyvin. Odotan kuitenkin innolla kaikkea ja yritän suhtautua mielenkiinnolla myös kirjoituksiin ja kaikkiin kursseihin, niin ne eivät tunnu kovin ylitsepääsemättömiltä. Tavallaan tuntuu hurjalta valmistua ja lähteä pian maailmalle, mutta kaikella on aikansa. En oikeasti edes tiedä vielä, mitä elämältä haluan ja se jännittää ehkä eniten. On vain annettava kaikkensa ja jättää päätös jollekin suuremmalle voimalle.
Toivon, että kaikilla on ollut ihana kesä ja että jokainen on pystynyt rentoutumaan edes vähäsen. Minusta tuntuu välillä, että olen taas koko ajan ollut menossa jonnekin tai sitten lukemassa ylppäreihin, joten en tunne itseäni kovin levänneeksi. Toisaalta eihän tässä ole enää kuin yksi vuosi lukiota jäljellä, joten ehkä tämä tästä lähtee ihan hyvin taas käyntiin. Viimeinen vuosi on kuitenkin se kaikkein merkittävin ja stressitasot ovat aika korkealla. Syksyllä kirjoitan siis vain kaksi ainetta, mutta keväällä sitte neljä, joten lukemista ainakin riittää. Mutta loppusuoralla ollaan, kursseja on kohta jo sata kasassa ja pääsykokeet odottavat keväällä. Voi olla, etten ehdi paljoa tänä vuonna kirjoittelemaan, sillä elämäni on edelleen erittäin kiireistä. Toivon kuitenkin kaikille onnea uuteen kouluvuoteen ja kaikkeen mitä elämä tuo tullessaan - lopulta kaikesta kyllä selviää ja suurimman osan asioista on tarkoituskin tapahtua.
