Lomailua vai opiskelemista?

Päätin taas pitkästä aikaa kirjoitella tännekin. Syysloma onkin jo lopuillaan, vaikka läheskään kaikkea en ole ehtinyt tehdä. Olen viettänyt lomani isovanhempieni luona ja mökillä. Olen myös opiskellut aika paljon, jotta koeviikolla ei sitten olisi niin rankkaa. Jätin kaikki tekemättömät työt joita arkena ei ollut aikaa tehdä, lomalle. Onhan se tietenkin erilaista tehdä tehtäviä kaikessa rauhassa kun viikolla kamalassa kiireessä. Olen myös yrittänyt parhaani mukaan rentoutua, vaikka se onkin vaikeaa.

Aloitin siis lomani isovanhempieni kanssa. On ihanaa, kun on koko perhe koolla ja kaikki ovat onnellisia. Kun haravoimme auringonpaisteessa kaikki yhdessä, minusta tuntui, etten haluaisi olla missään muualla koko maailmassa. Olimme myös Hämeenlinnassa ostoksilla ja pääsin hierontaan, mitä keho kyllä todella kaipasi. Isovanhempani tekevät myös todella hyvää ruokaa ja heidän kanssaan aika kuluu nopeasti. En ole koskaan ymmärtänyt, miten kukaan voi välittää toisesta samalla tavalla kuin he. He ovat aina valmiita antamaan kaikkensa meidän ja toistensa puolesta. Ihailen heitä molempia suunnattomasti. Ehkä juuri heiltä olen oppinut, että olemalla ystävällinen pääsee elämässä pitkälle. Eihän ihminen oikeastaan tarvitse mitään muuta kuin rakkautta ja hyväksyntää ollakseen onnellinen.

 

Eilen saavuimme sitten mökille. Ihanaa olla täälläkin pitkästä aikaa! Emme ole voineet viikonloppuisin oikein lähteä minnekään, kun minulla on aina lauantaisin tanssitreenit ja paljon kaikkia esiintymisiä. Täällä on kuitenkin hyvä rentoutua ja nauttia kauniista syysilmoista. Myös Piku tykkää välillä vaihtaa maisemaa. Sateella on sitten hyvä tehdä koulutöitä ja lukea. Olen niin iloinen, että sain biologian kurssityön tehtyä! Luen muutenkin automatkoilla aina reaaliaineiden kappaleita vähän eteenpäin, että sitten tunneilla on helpompi seurata opetusta.

Huomasin, että sekä keho että mieli olivat kyllä loman tarpeessa. Minulla oli todella rankka viikko ennen lomaa ja oli ihanaa nukkua aamulla pitkästä aikaa vähän pidempään. Huomasin kyllä, että univelkaa oli kertynyt ja keho oli väsynyt, vaikkei sitä sillä tavalla kiireessä ehkä huomaa. Nyt on loman jälkeen myös neljät kisat tulossa, joten lähes kaikki viikonloput ovat jo täynnä kaikkea ja toivon todella, että jaksan tämän kiireen ja stressin läpi jouluun asti. Usein väsymyksenkin huomaa vasta sitten kun päästää hetkeksi irti ja lepää välillä. Nyt loman jälkeen odotan kuitenkin innolla kaikkea, vaikka asiat välillä stressaavatkin. Eniten minulla on mielessä ensi viikon sunnuntain balettikilpailu, sillä minulla on ollut todella vähän aikaa koreografian tekemiseen, mutta kokemusta sieltä kisoista ainakin saa, jos ei muuta.

Toivon kaikille aivan ihanaa loman loppua ja aurinkoista syksyä! Vaikka kyllä niitä onnen pilkahduksia voi sateessa ja kiireessäkin löytää - kaikki on ihan omasta asenteesta kiinni! :)

- Marika